Pitkästä aikaan ♥
Mulla meni hermot. Aika pahasti. Elämään ylipäätään. Ihmisten kaksnaamasuuteen ja muuhun. En jaksanut mitenkään sen kaiken hässäkän keskellä keskittyä vielä bloggaamiseenkin. Nyt oon alkamassa toipua, keskittymään vähän normaalinpaan elämään ja suhtautua positiivisemmin kaikkeen mahdolliseen. Tässä on tauon aikana ja sitä ennen tapahtunut jo asioita, asioita joiden yli en tu pääsemään luultavasti ikinä. Oon ollut aika hajalla. Kirjaimellisesti. Mutta oon huomannut sen että kirjottaminen todellakin auttaa. Se että sä jokapäivä vaan kirjotat. Purkaa ihanasti ajatuksia. Se on varmaan yksi syy miksi mä masennuin entisestään. Unohdin bloggaamisen kokonaan. En muutenkaan avaudu helposti, pidän liikaa sisälläni. Sekin hajotti mua paljon. Mutta mä oon täällä taas höpisemässä teille, koska ajattelin että on vihdoin aika päivittää teillekin kuulumiset! Kiva ylläri oli se että kun tulin katsastamaan blogger tilanteen, teiltä oli tullut paljon ihania kommentteja vaikka en ole täällä muutamaan kuukauteen käynytkään. Kiitos ♥
Mun iphone kuoli lopullisesti... Ensviikolla olisi harkinnassa iphone 5S. Ja sitä EN kyllä riko !
Laivallaki käytiin tammikuussa pyörähtään... Maihin asti ei kyllä päästy :D Ja aamiaisesta maksoin (tai no, toi ukkohan sen makso niin sinänsä ihan sama XD) 10e ja yhden croissantin sain ängettyä. Toinen syö karjalanpiirakan. Good deal?
Uusi vuosi meni hurjasti. Ei kivasti. Se oli mun toisiksi huonoin uusivuosi ikinä. Viime vuosi opetti mulle niin paljon, niin paljon... Miten ihmisiin ei voi koskaan luottaa täysin. 2013 oli mulle henkisesti tosi raskas vuosi, ja opin enemmän kun koskaan. Ja niin myös tän vuoden alku vaikka toivoin kaiken menevän parempaan suuntaan. Mutta edelleen toivon samaa... ♥
Minä ja pikkuveikka leikkimäs junaradalla viime viikolla. Ikävä jo nyt! Miks asutte niin kaukana. :(
Eräs Anonyymi kysyi, paljonko painan nykyään. Painan 58 kiloa. Eli nyt ollaan ihan normaalipainossa, eiks jee? :)
Oikeanpuolimmainen kuva otettu heinäkuussa 2010. Hyi. En haluu koskaan, en koskaan enään nähdä tota syöttöporsasta peilistä. Sen takia suurin osa niistä kuvista on tuhottu, koska mä vihasin nähdä niitä kuvia itsestäni. Varsinkin koko vartalokuvat. En edes ottanut niitä. Mä mietin vieläkin miten mä en tolloin tajunnut miten iso mä olen... Siitä oon helvetin tyytyväinen, että en nää tota enään peilistä! :)
Olis tosi kiva, jos jaksaisin kirjotella oikeesti useammin teille, kun aina vaan lupailen enkä kuitenkaan sitten kirjota. Kirjottaminen on kuitenkin mulle kun terapiaa. Tulee puhdas olo.
Miten teillä on mennyt vuoden alku? Toivottavasti ihan kivasti?
♥
xoxo, Maryanneh
